Joo. Eli ihan aikuisten oikeesti ja rehellisesti tunnustan, että perjantain lähti motskari ihan vaan hiukan keulimaan. Olin päissäni kuin apina, ja kuten jo aiemmin totesinkin, muisti on aikalailla hukassa.

Arvasin tosin jo alkumetreillä, että homma lähtee lapasesta, sen verran hyvältä maistui siideri. Joka tapauksessa lopputuloksena oli varsin hauska ilta, ja ainakin itsellä oli meno päällä niin, etten hirveästi yhdessä paikassa viihtynyt.

Ja mulla oli joku mieskin  , jonka kanssa taisi vierähtää suurin osa iltaa. Jostain syystä mä en kyllä sitten enää kotiinlähtiessä muistanut koko heppua, ja vasta seuraavana päivänä tuli mieleen, että mikähän tyyppi se oli. Ja nimikin muistui mieleen, joku Antti se oli. Luultavasti myös pussailin sen kanssa, koska muistan kyllä pussaneeni, mutten muista kenen kanssa. Voi apua... kivaa teinimeininkiä.

Lyhyitä muistikatkoksia:

• juttelin jossain vaiheessa iltaa mun pomon kanssa, ja muistan kuinka se itki! Yritin siinä lohdutella ja olla olkapäänä  . Tosi kiva vaan, etten nyt yhtään muista mistähän siinä oli silloin kyse...
• juttelin myös N:n kanssa jotain henkeviä, harmi vaan senkin keskustelun sisältö on vähän sumun peitossa. Jotenkin keskustelu kuitenkin sivusi meidän kesäistä yhteistä keikkaa, ja N itse sen otti esille. Muttei kai siitä sen enempää...kai.
• Biletin koko illan stadin baarissa ilman kenkiä! Älyttömän fiksua, ja vaikka sillon ei tuntunut missään, niin nyt oletettavasti on lasinsiru jalkapohjassa. Pitää soittaa työpaikkalääkärille ja käydä poistattamasse se. Tai mikä ikinä onkaan. Sairaan fiksua ja viisasta.NOT.
• Löýsin aamulla käsilaukustani taksikuitin, summa 6,80 eur!!! Ei mitään käsitystä miten, kenen kanssa ja milloin olen tullut kotiin. Tai siis yksin tulin, mutta joku on maksanut taksin johonkin asti, koska stadista Vantaalle ei pääse alle 30 euron. Pitää jatkaa tätä Sherlock-uraa vielä tämän päivän, ehkäpä sitten on lisää kerrottavaa!

Lauantai menikin sitten kutakuinkin sängyn pohjalla. Ihan totta, en muistakaan, koska viimeksi olisi ollut noin karsea kankkunen!!

Mutta hauskaa mulla siis oli, ja ei näköjään ihan hukkareissu miesrintamallakaan. Tarjokkaitahan siellä riitti enemmän kuin kerkesin moikkaamaan. Ja ai niin, rakkaat kolleegani yhtä tehokkaasti häätivät niitä miehiä poiskin. Yhden kanssa meinasi tulla jopa ihan nokkapokkaakin. Pitääpä sanoa niille, että ihan oikeesti joskus voisin vaikka halutakin jutella jonkun kanssa. Vaikka useinmiten nuo baarifrendit ovatkin rasittavia perskärpäsiä, ja silloin on ihan kiva, että on bodyguardit siinä häätämässä sinnikkäimmät ihailijat kauemmas